26.1. tiistai. 9 pv mauritiuksella.
Herätyskello soi aamulla, sammutin sen ja käänsin kylkeä. Olin herännyt taas noin klo 4 liian kuumaan huoneeseen kun ilmastointilaite oli sammunut yöllä. Joten laitoin ilmastoinnin päälle ja koitin saada uudetsaan unta huonolla menestyksellä. Lisäksi leijasurfaamista harjoitellessani eli varjoa leijattaessa auringon polttama rintakehän ylöosa, hartiat ja niska sekä naama haittasivat unen saantia. Olisi pitänyt olla joku kauluksellinen vesipaita päällä. Olin kuitenkin saanut jossain vaiheessa unta jota herätyskello koitti huonolla menestyksellä haitata. Nukuin siis pommiin. En ollut ainoa, vaan men kaikki. Jossain vaiheessa havahduin hereille ja herätin muutkin.
Pikaisen aamupalan suuntasimme kohti sukelluskeskuksta. Kaksi skootteria, kolme sukeltajaa varustéineen ja yksi ei sukeltava. Kyllä skotteri on melkoinen kuormakameli.
Jos haluat lukea tämän päivän sukelluskertomuksen syvän siniseen mereen leopardi-mureoineen ja kilpikonnineen niin alla on linkki kertomukseen.
sukellus.pouri.fi/mauritius-2016/7/
Sadekausi
Päivän sukelluksilla oli kummankin aikana lyhyt sadekuuro. Sukellusta se ei tietenkään häirinnyt mutta veneessä olevaa pintamiehistöä ehkä. Sukellusten välillä ei satanut.
Tämä vuosi on ollut Mauritiuksella tavallista kuumempi. Lisäksi olimme Mauritiuksella juuri sadekautena joten odotettavissa olikin sadekuuroja tai sadetta. Taivas alkoi kuitenkin olemaan todella harmaa ja sadepilviä alkoi kertymään taivaan täydeltä. Tullessamme sukeltamasta hotellille saimme huuhdeltua hotellin altaalla (siellä on siis myös suihku) itsemme ulkoisesti ja allasbaarissa sisäisesti.
Kello 14:30 taivas repesi rajuna sateena joka kestikin 3 tuntia. Rakennusten räystäät ja rännit eivät taaskaan vetäneet kunnolla sitä sademäärää mikä taivaalta tuli.
Mitä tehdä kun sataa kaatamalla
Lämpimissä maissa sadekuurot eivät yleisesti ole mikään ongelma, koska satava vesi on lämmintä kuten ilmakin. Lisäksi vaatteita on sen verran kevyesti päällä että ne kuivuvat hyvin nopeasti sadekuuron jälkeisessä auringonpaisteessa. Mutta kolmen tunnin jatkuva sade ei motivoi mihinkään ulkoaktiviteetteihin. Lähinnä aika meni lueskellessa ja päiväunien ottamisessa. Kun sade loppui vähän ennen auringonlaskua klo 17:30 n käytiin skoottereilla pikaisesti kaupassa ostamassa aamiaistarpeet ja juotavaa (lähinnä pullovettä).
Kiinalaiseen ravintolaan syömään meneminen oli virhe
Olimme bonganneet Kiinalaisen ravintolan napurikaupunkiin johtavan Trou aux Biches Road nimisen tien varrella. Ravintolan nimi oli China Palace ja se mainosti tarjoavansa Kiinalaista ja Mauritialaista ruokaa sekä tietenkin Pekingin ankkaa. Ravintolassa oli meidän lisäksi asiakkaina vain yksi pariskunta ja silti palvelu oli superhidas. Meillä menikin ravintolassa 2,5 tuntia.
Palvelusta. Palvelu oli siis hidasta ja töykeää. Esimerkiksi kun tarjoilija kaatoi kuuman keiton yhen meistä syliin, se ei häntä paljon hetkauttanut. Varmaan nosrmisettiä. Poistui vain hakemaan uuden pöytäliinan ja taas poistui näkymättömiin. Tarjoilijoilla olikin todella hyvä kyky piiloutua ja siis suurimmaksi osaksi aikaa he olivat näkymättömissä.
Ravintolan juomavarastosta löytyi vain 6 pulloa olutta joten tyhjensimme koko ravintolan olutvaraston.
Ruoka oli osin ihan hyvää. Vain osin. Mutta esim. minun kala-ateria oli poltettu pohjaan. Koostumus, maku ja mustat partikkelit kertoivat kokin taidoista kaiken.
Loppulasku oli jaettu kahteen osaan, ravintolan ja baarin. Ravintolan lasku oli 1515 MUR ja barin 625 MUR. Yhteensä siis 1740 MUR eli 36 €.
Jostain syystä ei jätetty lainkaan juoma-rahaa.