25.1. maanantai. 8 päivä Mauritiuksella. Leijasurfausta
Herätys aamulla, tänään menisimme leijasurfaamaan (Kite Boarding). Tavoite oli olla rannassa klo 10. Aamiaisen jälkeen hyppäsimme skottereiden selkään ja lähdimme ajamaan kohti Pointe Butte aux Sables -rantaa jonne olisi noin 15-20 km ajomatka. Kahdella skooterilla kulki neljäihmistä + yhdet täydelliset kitesurfing kamat (lauta ja varjo jne). Mutta olimmekin tottuneita käyttämään skoottereita kuormakameleina.
Matkalla piipahdimme business parkissa vain virka-aikaan auki olevassa aktiviteetteja ja reissuja myyvässä toimissa. Erikoinen aika olla auki, yleensä kun turistit ovat päivisin näiden toimistojen myymillä reissuilla. Parempi aika olisi olla auki iltaisin, mutta maassa maan tavalla. Varasimme torstaiksi river tracing (jokilasku) Black Forest -alueelle. Vesihenkinen aktiviteetti jokilasku (river tracing) maksoi 59 €. Kuljetus hotellilta taksilla ksyieseen paikkaan joka oli Mauritiuksen toisella puolella ja jossa tämä jokilaksu taphtuisi maksoi 50 € lisää. Yhteensä siis jokilaksu kahdelle maksoi kuljetuksineen 168 €.
Ostettuamme reissun jätin vaimon paikalliselle bussipysäkille. Hän olisi menossa Pamplemousse Botnical Garden -puutarhaan ja minä jatkaisin kite-surffaamaan. Paikallisella bussilla pääsi helposti takaisin hotellille. Itse jatkoin skootterilla kohti kite-surfing rantaa.
Pamplemousse Botnical Garden
Hotellilta pääsee Pamplemousse Botnical Garden -puutarhaan parhaiten hotellin omalla kuljetuksella, private taksilla. Useinhan hotelleilla on tarjota turisteille tälläistä palvelua muulloinkin kuin lentokenttäkuljetuksiin. Paikallisella bussillakin olisi yhdellä vaihdolla puutarhaan päässyt. Bussi olisi maksanut 50 MUR (1 €) ja taksi (meno-paluu) maksoi 1200 MUR (26 €). Taksi odotti perillä sen 2-3 tuntia mitä nyt puutarhaan tutustuminen vaatisi eli ei ollut mitään tiukkaa aikataulua. Hyvä vaihtoehto siis.
Sisäänpääsy Pamplemousse Botnical Garden:iin maksoi 200 MUR (4,4 €) ja opastettu noin tunnin kierros siihen päälle 50 MUR (1 €). Puutarhassa on paljon todellaa isoja vanhoja puita ja tietysti myös paljon erillaisia kasveja. Opas myös otti kasveista lehtiä, mursi lehdet ja haistatti niitä opastettavillaan. Paljon oli erillaisia tuoksuja ja yksi lehti haisi aivan kamferin tipoille ja joitakin jouluisia tuoksujakin oli.
Lyhyesti kasvitiedettä
Puut olivat todella valtavan kokoisia. Yhden mimosan (puu) oksan haaroissa kasvoi muita puita kun linnut olivat levittäneet muiden puiden siemeniä sinne. Erös palmu kasvaa 60 vuotta, kukkii kerran ja kuolee sen jälkeen. Babut kasvavat marras-joulukuussa kovinta vauhtia joka on jopa 5 cm tunnissa. Bambu lopettaa kasvamisen kun se on saavuttanut oikean pituuden. Vesililjan kukka kestää taas vain päivän ja se kuihtuu pois.
Meriveden nielentää
Sovimme rannassa kite-surfing opettajan kanssa 2 tunnin opetussession. En ollut ikinä harrastanut tätä lajia. ja me siis otimme vain yhden yhteisen opettajan. Sain varusteet, käytiin turvallisuusasiat ja vaaratekijät läpi. Turvvallisin tilanne on kun rannalle tuulee mereltä (et ajaudu ulkomerelle). Sitten rannan turvallisuus jne. Ja varusteisiin liittyvät eli esim. mitä teet päästäksesi leijasta irti, jos leija lähtee viemään hallitsemattomasti. Eli kolmen portaan toimet joista viimeinen on pakkolaukaisu (leija irti valjaista). Tästä tehtiin pari kuivaharjoitustakin rannassa. Sitten mentiin matalaan veteen treenaamaan leijan leijuttamista.
Pari tuntia vierähti harjoitellessa leijan käsittelyä. Ensin ylhäällä pitoa, sitten pitoa kello 10:ssä ja kello 14:sta ja siirtoa näiden välillä. Vain kerran leija tipahti mereen. Tuli sitten treenattua myös miten leija nostetaan merenpinnasta ylös. Melko itsenäistä opetellua kun opettaja oli välillä opettamassa kaveria.
Sitten harjoitukseen kuului miten leijasta otetaan voimaa eli se lähtee vetämään. Kun leija on ylhäällä, niin vedetään puomista ja leija lähtee vetämään. Sitten kun on veto päällä leijaa liikutetaan kello vasemalta oiekalla ja takaisin eli kellojen 10 ja 14 välillä veto päällä. Ja leija vetää sinua meren pinnalla. Jonkin matkaa vetelin leijalla itseäni leijan perässä ja sitten leija läsähti veteen kun en riittävän ajoissa päästänyt puomia ylös eli hellittänyt leijan vetoa ja päästänyt sitä nousemaan. Leija ei tästä tykännyt vaan siihen tuli repeytymä. Hain rannasta uuden leijan ja jatkoin vetoharjoituksia. Tällä kertaa onnistuneesti eli leija ei tippunut kertakaan veteen.
Kun sovittu pari tuntia tuli täyteen minulle tuotiin lauta. Laudassa oli vähän liian pienet kite-siteiden tapaiset kengät joihin 45 kokoinen jalkani ei kunnolla mahtunut vaikka siteet olivat takimmaisessa asennossa. Pidin leijaa ylhäällä yhdellä kädellä ja koitin toisella kädellä saada jalat laudan siteisiin. No sain kun sainkin jalat siteisiin ja pääsin kokeilemaan vedestä nousua. Toisella yrittämällä jo melkein pääsin pintaan. Kun olin nousemassa pintaan ja lauta oli 45 asteen kanttaus-kulmassa veden pintaan nähden jarruttaen voimakkaasti, unohdin painaa jaloilla laudan suoraan veden pintaan että olisin noussut pintaan. Ratkaisu oli vetää puomista ja antaa lisää voimaa leijalle. Ja siitähän seurasi että merennielentää eli lensin leijan vetämänä naama / pääedellä mereen. Ei tässä mitään suurempaa päässyt tapahtumaan, vedonkin sain hellättyä ja leijakin jäi ilmaan eli tippunut mereen. Mutta kun suoritus ei ollut onnistunut, niin eipä sitä isteään mitenkään voittajaksi voinut tuntea. Kouluttajan oli asiasta toista mieltä. Hänen mielestä hieno suoritus näin lyhyen ajan opettelun jälkeen.
Paluumatka hotellille
Kun vaimo oli mennyt puutarhaa katselemaan, olin kerrankin yksin liikkeellä eli kevyemmällä kuormalla. Sainkin skootterin mittariin 90 km/h lukeman mutta Sport Tracker loggasi vain 80 km/h lukeman. Mittari siis valehtelee melkoisesti. Etsin myös huoltoasemaa saadakseni tankkiin täytettä mutta sellaista ei nyt sattunut matkan varrelle. Jostain ihmeellisestä sattumuksesta olin vaimon kanssa sekunnilleen yhtä aikaa hotellilla. Ihmeellsitä. Vaimolla oli jotain noutoruokaa mukanaan ja jaettiin se puoliksi.
Raskaan kiet-suorfaus -session jälkeen oli aika rentoutua. Menin siis hotellin uima-altaan baariin juomaan drinkin. Hotellin uima-altaalla oli siis kaksi baaria. Toinen, jossa olimme muutaman iltana käyneet, sijaisti uima-allasalueen reunassa ja toinen sijaitsi uima-altaassa. Kiviset baarijakkarat olivat veden pinnan alapuolella.
Videoita päivän harjoituksesta
Auringon laskiessa tyhjennettiin kameroiden kortit tietokoneeseen ja kaseltiin samalla videoita, joita meistä kitettäjistä (lue sählääjistä) oli rannalta otettu.
Mentiin syömään ja ruokailun jälkeen rannalle katsomaan pimeää merta ja tähtiä.