19.1. lauantai. Retki Chichen Itza:lle
Herätys kello 6:30 ja säimme banaanipohjaisen aamiaisen huoneessa, koska mikään aamaiaispaikka ei ollut vielä auki. Meidät tultiin hakemaan klo 7:10 hotellin respasta, olisimme tänään menossa Finnmatkojen järjesteämälle reissulle Chichen Itzan historialliseen kaupunki- ja tempelialueelle.
Hyppäsimme rämän näköisen Chevyn kyytiin ja meno oli melkoisen pomppuista hyppykyytiä. 20 minuuttia isoa tietä ajettuamme saavuimme isolle hotellille, jossa jouduimme odottelemaan isoa bussia puolisen tuntia. Chevyn Meksikolaiskuljettaja ei osannut sanoa juuri mitään ymmärrettävä. Ehkä ongelma oli meissä, kun espanja ei taivu. No, ymmrrettiin kuitenkin että pitää mennä isoon bussiin, kun se kaarsi paikalle. Ja matka jatkui koti Chichen Izaa. 1,5 tunnin ajon jälkeen oli 15 min tauko, paikalla wc ja pieni kauppa. Kaupasta ostettiin pullo vettä, Meksikolaisia chipsejä (rancheritos bolsa) ja joku pikkupussi naposteltavaa hintaan 57 pesoa (3,4 €). Sen jälkeen oli vielä tunnin ajo ja olimme perillä Chichen Itza:ssa.
Chichen Itza
Chichen Itza on kuuluin ja parhaiten kunnostettu esikolumbiaaninen arkeologinen alue ja historiallinen kaupunki Jukatanin niemimaalla. Sen rakentamisen aloittivat Mayat. Useimpien arkeologien mukaan mayat rakensivat alueen ensimmäiset merkittävät asutukset. Chichén Itzá oli alueen keskeinen paikka noin vuonna 600 eli mayojen klassisen kauden keskivaiheessa. Jostakin syystä kaupunki hylättiin noin 800-luvulla ja otettiin käyttöön taas 900-luvun loppupuolella. Sotaisat tolteekit tunnetaan ihmisuhreistaan ja Chichén Itzá oli uhrausrituaalien näyttämönä. Kun Mayapanista tuli Jukatanin alueen pääkaupunki ja Chichén Itzá muuttui pelkäksi rituaalipaikaksi, kaupunki hylättiin vähitellen. Se kuitenkin pysyi pitkään pyhiinvaelluspaikkana. Vuonna 1531 espanjalainen konkistadori Francisco de Montejo valtasi kaupungin.
Chichen Itza historiallinen alue.
Videokameran käytöstä joutuu maksamaan. Maksu 30 pesoa (MXN) tulee maksaa sisäänpääsyn yhteydessä. Digikameran käytöstä ei tavitse maksaa. Mitenköhän tätä valvotaan, kun nykykameroissa on sekä still että videokamera. Alueella on myös paljon matkamuistokojuja joten ostettavaa riittää niille, jotka keräävät matkamuistoja ja tavaroita kotinsa pölyttymään.
Alueella
Saavuimme pyramideille noin kello 11. Täällä oli tunnin opastettu kierros. Saimme vastaanottimen ja kuulokeen korvaan ja oppaalla oli mikrofoni ja lähetin. Järjestelmä testatiin ensin bussissa matkalla kohteeseen. Tunnin oppaan kierroksen lsiäksi saimme Rikun erikoiskierroksen vanhalla puolella, joka mielestäni oli paljon parempi.
Alueella on, yllätys yllätys, todella paljon myyntikojuja jne. Eivät onneksi häiritse varsinaisia nähtäävyksillä, mutta käytävät ja kulkutiet täynnä. Ja tietysti sitä matkamuistojen tyrkyttämistä. Myyjät tekivät tuotteeitaan myös myyntipöytien vieressä ja takana olevassa metsässä. Ei kannata pysähtyä katsomaan, koska heti on joku kimpussa myymässä omaa tuotettaan. Vähän Egyptimeinikiä tuntui olevan. Myyvät koruja, puuveistoksia, puunaamareita jne ja näitä tosiaan tehtiin käsin livenä. Myös puusta tehtyjen matkamuistojen pinnoitusta ja pinnoitustyö haisi kemikaalille. Alueella myytiin myös vettä ja oli vessoja, oli pari kahvilaa jne. Valitettavasti kaikki kuvat näistä asioista ovat tuhoutuneet. Tai yksi kuva löytyi pelastetuista.
El Castillo
El Castillo eli Kukulcánin pyramidi hallitsee aluetta keskeisellä paikalla. Paikalle rakennettiin temppeli jo noin 800 jaa., mutta nykyinen 25 metriä korkea porraspyramidi on tolteekkien aikakaudelta.
El Caracol -observatorio
Pyöreä torninen rakennus.
Juego de Pelota
Mesoamerikkalaisen pallopelin kentän (esp. Juego de Pelota) kivinen “kori” pallokentän seinässä.
Cenote Sagrado
Cenote Sagrado on 60 metriä leveä ja 35 metriä syvä lähde, johon on aikojen kuluessa uhrattu paljon ihmisiä. Uhrattavat kävivät ennen seremoniaa saunassa puhdistautumassa niin henkisesti kuin fyysisestikin. Itse tilaisuudessa uhri sidottiin liikuntakyvyttömäksi koruilla ja hienoilla kankailla ennen kuin hänet työnnettiin veteen
Lounas
Palasimme busille klo 14, josta lähdimme lounaalle. Lounas kuului retken hintaan. Seisova pöytä, vähän kun olisi käynyt keskimääräisestä huonommassa Amican pitämässä työpaikkaravintolassa.
Tutustumassa Maya perheen pihaan
Tämä nyt oli jo vähän noloa. Finnmatkat vei bussilastillisen turisteja tallomaan jonkun Meksikolaisen perheen sotkuista pihaa. Perheellä oli kasvatettavanaan mm. sikoja ja kanoja. Ei ollut jotenkin mitään mielenkiintoa mennä toisten pihoille ihemmettelmäään “että kylläpä teillä on täällä niin ankeaa”. Odottelin uteliaiden turistien ihmettelyä ja pitkin pihaa tallustelua bussin luona pihan aidan takana. Muttaman kuvan nyt tästä nolosta tilanteesta otin varoitukseksi jälkipolville.
