14.1. maanantai. Kipeänä.
Olemme kumpikin kipeänä. Minulla vähän parempi olo kuin eilen, vaimolla taas yhtä huono kun minulle eilen eli nyt oli vaimo taas sairastunut. Tehtiin sama tuttu kuvio kuin eilen. Lääkäri tuli paiaklle, pisti antibioottipiikin pakaraan ja kirjoitti 4 pv sairasloma mitä tarvitsimmekin sitten matkavakuutukseen. Hinta oli vähän suurempi, koska pöydälle laitettiin yksi lääkepurkki enemmän.
Emme syöneet aamupalaa tai lounasta. Ei vain kyennyt.
Myös minä vietin päivää nukkumalla, mutta iltapäivästä olo alkoi jo tuntumaan paremalta ja kävin vähän kiertelemässä aluetta. Ja terassilla oluella. Pääasiassa kuitenkin luin kirjaa hotellihuoneen terassilla.
Take a way ruokkaa
Auringon laskun jälkeen (aurinko laskee Playa Del Carmenissa klo 17-18 välillä) kävin hakemassa Take a way -ruokaa jostain lähialueen “muovotuoli-ravintolasta”. Mukaan tuli ainakin Sandwich Enchiladas ja Brazilian Beef -nimistä noutoruokaa. Palasin hotellihuoneeseen ja söimme yhdessä ensimmäisen aterian pitkään aikaan. 2,5 päivän paasto oli nyt ohi. Olo ei vieläkään ollut maailman freshein, joten mentiin nukkumaan heti tämän take a way -illallisen jälkeen.
15.1. tiistatai. Päiväretki Cozumelin saarelle.
Heräsin yöllä noin klo 4 “makuuhaavoihin” eli selkä ja raajat olivat todella kipeät jokaisessa makuuasennossa liiallisesta sängyssä makaamisesta. Toki olin maannut hyvästä syystä, olin ollut kipeä ja minulla oli ollut korkea kuume. Koitin aamuyöstä venytellä kivilattialla ja eteisen penkillä, mutta ei se yleensä kovin nopeasti auta, mutta jonkin verran kuitenkin. Siis käytin aamuyön tunnit lukemalla. Mutta kipu oli delleen lähes sietämätön, alaselkä, takapuoli ja takareidet lähinnä olivat kipeät. Onneksi ei sentään alaselkä. Liika sänky ei ole hyväksi.
Kello 7 heräsimme sitten “virallisesti” ja menimme suihkun kautta aamupalalle (ravintola Mr Chile, aamiainen 100 pesoa), johon kuului edelleen lääkärin määräämä antibioottikuuri. Aamupalalla mietimme mitä tekisimme, kun viimepäivien suunnitelmat ovat heittäneet häränpyllyä matkasairastelun (ruoka?) takia. Ja Gozumelin parin päivän reissun peruuntuminen otti päähän. Päätettiinkin, että tekisimme kevennetyn reissun Gozumelille. Eli lähtisimme nyt sinne ja palaisimme illalla takaisin.
Gozumelille myydään meno-paluu lauttalippuja usean eri laivayhtiön toimesta. Paluulle olis viisi eri vaihtoehtoa, eli aikataulu olis melko vapaa. Osa laivayhtiöistä operoi katamaraaneilla ja osa mono-hullilla (se perinteinen yksirunkoinen laiva).
Lähdimme satamaan missä ostimme laivalipun (monohull). Keli oli melko kova ja matkalla henkilökunta jakoi paljon oksennuspusseja maakravuille.
Söime Gozumelilla.
Tulimme illalla takaisin.
Mukava reissu.
TEKSTI PUUTTUU. MUISTIPAPERISSA ISO VALKOINEN ALUE. Kuvat tuhoutuneet!
Ravintola Zenzi Beach ja illallinen.
Illalla Zenzi Beach nimiseen ravintolaan syömään. Ravintola sijaitsee nimensä mukaan hiekkarannalla, siinä reunassa. Pullo punaviiniä Terra Nova (cabernet sauvignon) maksoi 220 pesoa (13 €), Fajitas de pollo 155, cuba libre 80 samoin kuin mojito. Lasku kahdelle 690 pesoa + tippi 104 eli 794 pesoa (47 €).
Meksikossa alv on 11%. Ravintoloiden kuitteihin on usein lisätty tippi 15% laskun loppuun. Tarkista kuitista, onko näin, ettet vahingossa tippaa kahteen kertaan.
Meksikoruokaa Beachilla
Olimme illalla Playa de Carmenin hiekkarannan ravintolassa ja katselimme Cozumelin saaren valoja jotka näkyivät pimeän meren yli. Olisin halunut Tequilaa aperatiiviksi, mutta kun oli aivan liikaa vaihtoehtoja, niin valinta oli vaikea. Toki ymmärrän että Meksikossa on laaja tequilla valikoimma. Tequillaa on oikeasti hyvin erillaisia ja eri makuisia, aivan kuten viskejä tai konjakkeja. Jopa vuosikerta-sellaisia. Olimme kuitenkin Karibian alueella niin eikö Cuba Liber kävisi. No ei, se oli vähän liian hapokas ja makea Cokisen takia. Siis pelkkä tumma rommi limen kanssa. Ja punkkua ruuan kanssa.
Riittääkö yksi Tabasco pullo yhteen ateriaan?
Tabascoa valmistetaan edelleen alkuperäisellä menetelmällä. Chilipaprikat korjataan syyskuun ja joulukuun välisenä aikana. Niiden siemenkodat jauhetaan ja niihin sekoitetaan suolaa. Seoksen annetaan kypsyä tammitynnyreissä kolmen vuoden ajan, jolloin kastike saa täyteläisen mausteisen arominsa. Kypsyttämisen jälkeen seoksesta poistetaan ylimääräinen neste ja siihen lisätään tislattua etikkaa. Vaikka kuinka valmistusreseptissä korostetaan chiliä ja tammitynnyriä, ikävä tosiasia on kuitenkin, että tabasco on suurelta osin perintesitä etikkaa. Ja se maistuu. Ei siinä chili maistu, vain etikka.
Hyvää ruokaa ennemin kuin hyvää ilmapiiriä
Tässä turisteille suunnatussa ravintolassa oli panostettu tunnelmaan enemmän kuin ruokaan ja kokin taitoihin. Niin yleistä turistikohteissa. Siksi yleensä kannattaakin valita ravintola, jossa on paljon paikallisia asiakkaita. Olkookin, että niissä on muovituolit ja jopa muovipöydät. Niissä kuitenkin yleensä saa hyvää ruokaa ja sen todistaa ne ravintolaa kansoittavat paikalliset jotka tietävät mistä saa hyvää ruokaa. Menetkö ravintolaan sen takia että ravintolan tunnelma on hyvä vai sen takia, että sen ruoka on hyvää? Paras olis tietysti että kumpikin natsaa, mutta se on valitettavan harvinaista. Itse valitsen nykyisin hyvän paikallisen ruuan, vaikka se ehkä tarkoittaisi muovituoleja. Thaimaa ja Meksiko ovat opettaneet.
Merellinen iltanäkymä
Nyt olimme kuitenkin ihailemassa pimeän meren yli näkyviä Gozumelin valoja hiekkarannan reunalla olevassa ravintolassa. Söin kuivia maissitortiloita, koska tarjolla ei ollut salsaa vaan kuivaa paputahnaa. Söin ylikypsäksi paistettua kuivaa ja sitkeää kanaa. Ainoa tarjolla ollut kastike kostuttamaan tätä ruokaa oli yksi kokonainen pullo tabascoa (käytin siis koko pullon). Käytänössä siis ainoa kastike oli etikka. No, käytän etikkaa salaattikastikkeena ja joidenkin kasttikeidn pohjana, joten ihan fine. Mutta jossain paikallisten suosimassa muovituoliravintolassa olisin saanut paljon parempaa ruokaa. Tästä tunnelmaan panostetussa ravintolassa ruoka maksoi lisukkeineen 690 pesoa joka ei todellakaan ollut hintansa väärtti. Ravintolassa oli sentään bändi joka soitti paikallista “tanssimusiikkia”. Siis RUOKARAVINTOLASSA.