12.1.2013, lauantai. Cenote Chac mool.
Heräsimme aamulla omatoimisesti ennen herätyskelloa pitkän yöunen jälkeen. Emme olleet ottaneet matkaa varatessa Finnmatkoilta hotellin aamupalaa, koska haluamme mahdollisuuden syödä aamupalaa muaallakin kun hotellissa. Aamupalan syöntipaikan paikan vaihdon ja sisällön vaihtelun kannalta pidämme hyvänä, että voimme käyttää muitakin aamupalan tarjoajia, jahka sellaisia ehdimme etsimään. Lisäksi aamupala maksaa paikan päällä maksettuna 110 pesetaa joka on vähemmän kuin mitä Finnmatkat siitä veloittaa. Koska eilen emme ehtineet tutustua alueen aamupalatarjontaan (kun illalla tuli väsymys), meillä ei ollut nyt vaihtoehtoista aamupalapaikkaa joka aukeaisi ennen kahdeksaa Näin ollen menimme eilisen mallin mukaisesti hotellin ravintolaan aamupalalle.
Minulla ei kuitenkaan ollut nälkä, joten söinkin vain pienen annoksen. Päätä oli särkenyt kovasti koko aamun heti herättyäni, ja söin vaimon migreenilääkeen, joka auttoi hieman. Varmaan tällä oli osa syy ettei ruoka maittanut.
Olimme sukellsukeskuksessa taas klo 8:40. Olimme lähdössä sukeltamaan Chuc Mool cenoteen (luolasto). Divemasterimme oli tänänän eri kuin eilen eli Alex niminen ulkomaalainen. Lisäksi meitä oli Sveitisäinen mies (lomamatkalla) ja Meksikolainen Sophie. Sophie oli kotoisin Mexico Citysta, opiskeli USA:ssa ja oli nyt lomamatkalla Play de Carmenissa. Puhuikin aivan kun aito Jenkki, joten opiskelu on varmaan kestänyt jo jonkin aikaa. Meitä oli siis se tavanomainen ja maksimaalinen määrä, 1+4.
Kävimme sukeltamassa Chac Mool nimisessä cenotessa. Päänsärky hävisi täysin sukeltaessa kuten yleensä. Veden paine yleensä auttaa. Mutta päänsärky palasi parin kolmen tunnin jälkeen sukeltamisesta. Katso tästä sukelluspäivästä lisää (sivu 3).
Sukelluksen jälkeen laitetiin varusteet auton lavalle ja mentiin pienen kahvila-ravintolan terassille syömään evässämpylät. Juri kun saatiin syötyä, alkoi rankkasade. Onneksi ehdimme autoon suojaan ja matka sukelluskeskukseen alkoi lyhyessä ja rajussa sadekuurossa. Paluumatkalla satoi välillä lyhyitä ja rajuja kuuroja, mutta Play del Carmenissa ei satanut lainkaan. Kuten on sanottu, kuurot ovat yleensä hyvin paikallisia, rajuja ja lyhytaikaisia.
Sukelluskeskuksessa laitoimme sukellusvarusteet laukkuun ja veimme ne hotellille, koska tarkoitus oli huomenna lähteä kohti Cozumelin saarta. Olisimme siellä yötä, tutkisimme saarta ja sukeltaisimme. Tulimme hotellille kello 14 aikoihin hotellille, päätä särki hirveästi ja oli kova väsymys. Otin vaimon migreenilääkkeen, koska normi särkylääkkeet eivät auta, kun päätä särkee juuri kyseisellä tavalla. Sillä se taas vähän helpotti, muta ei täysin. Oli pakko mennä sänkyyn lepämään vähäksi aikaa. En juonut edes sitä perinteistä deko-olutta, eli satunnainen matkamies oli todella väsynyt.
Vaimo lähti tutustumaan alueeseen ja itse jäin sikeästi nukkumaan. Vaimo käveli pahimmat turistirysät läpi, eli sen kävelykadun rannassa ja aina Cozumelin lauttalaiturille saakka ja kävi syömässä jotain “sämpylää”. Itse skippasin syömisen koko päivän ajalta. Olin siis syönyt vain pienen aamupalan ja sen sukelluksen jälkeisen sämpylän. Heräsin vasta seuraavana aamuna eli tuli nukuttua sellaiset 14-15 tuntia putkeen. Unen laatu ei ollut kuitenkaan hyvä, koska päänsärky haittasi sitä.